Pohdimme täällä Malaryssa kognitiivista saavutettavuutta huhtikuun lopussa.
Kognitiivinen saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta. Otimme selvää tästä käsitteestä ja luimme verkkosivujamme ja esitteitämme tässä näkökulmasta.
Kognitiivinen saavutettavuus määritellään useimmiten tarkoittamaan sitä, että verkkopalvelu on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja sieltä löytyvää tietoa on helppo ymmärtää. Kun verkkopalvelua on helppo käyttää ja ymmärtää, sitä pystyvät käyttämään myös ihmiset, joilla on kognitiivisia haasteita. Määritelmä on selkeastimeille.fi-palvelusta.
Kognitiivisen saavutettavuuden voi ymmärtää laajemmin siten, että viestin vastaanottaja ymmärtää sisällön lähettäjän tarkoittamalla tavalla. Vastaanottaja osaa toimia tarkoitukseen sopivalla tavalla. Tällaisessa viestintätilanteessa osapuolet ovat yhdenvertaisia, asenne on molemminpuolisesti arvostava.
Aina kannattaa kysyä!
Viestinnässä on aina virheellisen ymmärtämisen ja väärinkäsitysten mahdollisuus. Toisinaan väärinkäsityksistä syntyy hupaisia hetkiä, joissa nauramme lämpimästi yhdessä. Toisinaan väärinkäsitys saa vastaanottajan oikein toimimisen pyrkimyksestä huolimatta toimimaan virheellisesti. Tämä saattaa nolostuttaa.
Vaikea ja mutkikas kieli syntyy yhdeltä kirjoittajalta usein vahingossa ja nopeasti. Vaikeasti ymmärrettävä viesti vie vastaanottajan aikaa tarpeettomasti. Kun lukijoita on monta, monen ihmisen aikaa menee hukkaan.
Jos vastaanottaja ei ymmärrä viestiä, hän pohtii kannattaako kysyä. Kysymyksen muotoilu ei aina ole helppoa: Mitä jos kysymykseni ymmärretään väärin? Voiko kysymykseni olla loukkaava? Toisinaan ei ole selvää, keneltä kannattaa, voi tai pitäisi kysyä epäselvää asiaa. Saatu vastaus voi myös jäädä kysyjälle epäselväksi ja tuoda mieleen lisäkysymyksiä. Näiden ei pitäisi olla vastaanottajan ongelma. Lähettäjä tarvitsee palautetta, että voi muotoilla viestinsä ymmärrettävämmin.
Hoksauta meitä selkeämpään viestintään
Kognitiivisesti saavutettavassa ja turvallisessa ilmapiirissä osapuolet arvostavat kysymyksiä. Kysymykset kertovat, että viesti on vastaanottajan mielestä kiinnostava ja se halutaan ymmärtää oikein. Usein toistuvat kysymykset voivat hoksauttaa kirjoittajaa miettimään, puuttuuko viestistä jokin tärkeä asia tai voiko asian muotoilla selkeämmin. Toisinaan kysymys muistuttaa unohtuneesta asiasta.
Kirjoittajina me Malaryssa pyrimme pitämään mielessä, kenelle työn alla oleva teksti on tarkoitettu luettavaksi. Vastaanottaja voi olla lapsi tai nuori, osallistujamme läheinen, ammattilainen tai yhteistyötahomme. Vastaanottajan tunnistaminen ei aina ole helppoa.
Siksi haastamme sinut yhteistyöhön: Kysy meiltä! Me Malaryssa tykkäämme kysymyksistä. Annathan palautetta myös viestinnän sanoituksista, kun koet, että olemme kirjoittaneet monimutkaisesti. Tavoitteenamme on viestiä saavutettavasti myös sinulle.
Maarit Kuoppala
maarit@malary.fi
Maarit on mukana Mahdollisuus lapselle ry:ssä eli Malaryssä vahvistamassa autismiosaamista ja kognitiivista saavutettavuutta. Hän on osallistunut autismi- ja neurovähemmistökeskusteluun yli kymmenen vuoden ajan. Hän pysähtyy usein pohtimaan mitä jää sanomatta tai kuulematta ja mikä on kohtaamisen esteenä. Kirjoittaessaan Maarit etsii yhdenvertaisuutta ja pyrkii puhumaan yhdenvertaisuutta.
